On tullut aika vastata viimevuotiseen meemihaasteeseen

Meemihaasteet eivät liene vahvin kohtani, kun kerran tähänkin vastaamiseen meni yli kuukausi. (Sori, Uudestaan.) Mutta no, ehdinpä vihdoin suoltaa jotakin.

1. Kampa

Kampa oli useimmiten täysin mahdoton ajatus, kun olin lapsi. Hiukseni olivat pitkät, alaselkään asti ulottuvat, ja säännönmukaisesti poninhännällä. Ne eivät likaantuneet järin nopeasti vaan vaativat pesua vain noin kerran viikossa. Viikon aikana niskaan kerkisi kuitenkin muotoutua julma takku, jonka hävittäminen vaati kovia otteita. Minä huusin samalla, kun äiti selvitteli sormin ja harjalla. En tiedä, kumpaa meistä olisi pitänyt sääliä enemmän. (En myöskään tiedä, miksi hiuksani ei harjattu / miksi en harjannut hiuksiani pitkin viikkoa vaan annoin katastrofin muhia niskassani vapaasti. Nykyään tosin sovellan samaa ajatusmallia tentteihin valmistautumiseen: vasta sitten, kun on pakko – ja silloin jo sattuu.)

2. Lintu

Kerran maalaistalomummolassa luin alakerran makuukammarissa kirjaa. Yhtäkkiä ikkunaan törmäsi jokin. Tömps. Juoksin ulos katsomaan, ja ikkunan alta löytyi jonkin sortin pääskynen kuolleena. Huusin serkut paikalle tuntien itseni jotenkin tärkeäksi; lintu kuljetettiin isolla lapiolla pellon reunaan useamman hengen saattueessa. Hauta kaivettiin, ja linnulle pidettiin muistaakseni jonkinlainen ennalta suunnittelematon hiljainen hetki.

3. Meri

Mielsin lapsena meren paitsi järviä kiehtovammaksi – meri tuntui loputtomalta ja isoihin aaltoihin oli riemullista heittäytyä – myös jotenkin epäystävällisemmäksi ja pelottavammaksi. Välimeren rannalla kun otin ensimmäisiä kertoja kontaktia kyseiseen elementtiin, kiskaisin vettä henkeen pariinkin otteeseen. Maku oli hirmuinen ja kurkkua kirveli kauan. Lisäksi siellä täällä lillui ahdistavia meduusa-armeijoita, joista kannatti kuulemma pysytellä etäällä. Pelkäsin jatkuvasti myös astuvani hiekan seassa piilottelevien merisiilien päälle.

4. Kitara

Kotona oli kaksi, nailon- ja teräskielinen. Hipelöin lähinnä nailonkielistä, sillä teräskielinen ei ollut yhtä sormiystävällinen. Pelkäksi hipelöinniksi se silloin jäi – sointuja pääsin opettelemaan vasta yläasteella. Ja niistäkin muistan nykyään enää muutaman.

5. Kello

Sain joskus lahjaksi rihkamaisen herätyskellon, jossa oli Minni Hiiren kuva. Ehkä lahjan antaja oli arvioinut ikäni tai makuni vähän väärin, koska itsekin pidin kelloa alusta asti kitschinä. Käytin sitä kuitenkin herättäjänäni varsin kauan, muistaakseni tuplaherättäjänä sen jälkeen, kun tajusin alkaa käyttää kännykkäni hälytystä.

6. Oksentaminen

No. Laattasin, kun minulla oli mahatauti. Ei se sisälläkään niinq pysynyt. Öisin sänkyni vieressä oli punainen ämpäri, jonka puoleen kumarruin, jos tunsin, ettei ollut tsäänssejä ehtiä ajoissa vessanpöntön äärelle. Päiväsaikaan äiti saattoi pitää hiuksiani poissa tieltä, kun tyhjennyin pönttöön suun kautta. Vihasin oksentamista ja olin juuri ennen oksentamista, oksennusten välissä ja jälkeen kovin kiukkuinen.

7. Mummo

Minulla oli mummi ja mummo. Mummo oli maalaisisoäiti. Hänen kanssaan puhuin lapsena Pohjois-Karjalan murretta. Kerran olimme serkkujen kanssa mummolassa yötä, vierekkäin erilaisissa sängyissä isossa tuvassa. Mummo oli in charge ja halusi meidän ryhtyvän nukkumaan tiettyyn aikaan. Tietysti supisimme, ja yksi serkku leikki taskulampulla. Mummo ilmeisesti havaitsi jotain, sillä tuli yllättäen tsekkaamaan unitilaamme. Esitimme tietysti nukkuvia. Se taisi mennä läpi. Sama unitilatsekkaus toistui, though. Tshihii.

8. Kirja

En jotenkin pääse mummolateemasta eroon. Kerran jonain kesänä siellä oli meneillään varsin tylsä kausi. Ei serkkuja, ei tekemistä. Mummon kirjahyllystä löytyi paljon Kari Suomalaisen pilapiirrosalbumeita. Ne oli luettu jo moneen kertaan, joten minun oli pakko tarttua johonkin Metsolat-tv-sarjan pohjalta kirjoitettuun kirjaan. Se oli muistaakseni kuiva ja epäkiinnostava, mutta taistelin sen silti läpi. Olin varmaankin noin 10-vuotias.

9. Pipo

Piponi olivat pääsääntöisesti hirveitä. Yläasteella ei toki ollut soveliasta käyttää pipoa, jos ei halunnut olla säälittävä lamo. En tosin ole varma, pelastiko pipottomuus minua siltä oikeasti. (Nojoo, oli varsin säälittävää luopua piposta kovalla pakkasella.)

10. Matematiikka

Muistan hämärästi tilanteen ensimmäiseltä luokalta, ajalta, jolloin en vielä edes tiedostanut, että suorituksiamme arvosteltaisiin jotenkin. Taisi olla ensimmäinen matematiikan kokeeni. Opettaja piirteli omenoita tai jotain muuta mielikuvituksetonta taululle. Jollakulla oli niin ja niin monta. Antoi niitä niin ja niin monta toiselle. Montako jäi. Tai jotain sinnepäin. Ja minä pohdin täysin rentoutuneena, montakohan nyt sitten olisi. Myöhemmin rentous kaikkosi kovin kauas.

11. Metsä

Painelimme joskus äidin perässä lakkasuolle. Verkkarit, kumpparit, hyttyshatut ja vähän Offia kämmeniin. Ajattelin hyttysiä, hirvikärpäsiä ja punkkeja, en karhuja. Olo oli jotenkin kovin suojattu. Oli minulla jokin pahvimuki mukana, mutta taisin sittenkin kerätä suoraan suuhun.

12. Ukkonen

Taidan olla aika normaali tässä suhteessa: samalla kun vähän pelkäsin, pidin ukkosta aina aika hiton coolina. Ei tule mieleen mitään yksittäistä ukkostapahtumaa.

13. Hiukset

Minuun iski ala-asteella pienimuotoinen hiusväri-innostus. Äiti koetti ensin hillitä mutta lupasi lopulta, että saisin kokeilla lyhyehkössä ajassa pois peseytyvää punertavaa kevytväriä. Jänistin sitten itse sen verran, että päätin värjätä vain (pitkät) etuhiukseni. Lopputulos oli, no, voinette arvata.

14. Veli

Ala-astekaverini isoveli oli kunnioitettavan vanha. Hänellä oli jo tyttöystävä ja kaksi hurjaa vahtikoiraa, jotka olivat usein kaverini kotona hoidossa.

15. Ikkuna

Asuin lapsena aika korkealla kerrostalossa. Ja kun äiti pesi keittiön isoa ikkunaa (ikkuna oli luonnollisesti silloin auki) jakkaralla seisten, minua aina hirvitti. Kuljeskelin tuolloin keittiössä seiniä pitkin, jottei ikkuna-aukko olisi imaissut minua ulos talosta. Enkä ollut vielä edes kuullut mustista aukoista.

16. Kalenteri

Emme saaneet lapsina joulun alla suklaakalentereita – koska ei herkkuja nyt niin vain pidä syödä – ja minua harmitti, kun muut lapset hehkuttivat niitä koulussa. Pari kertaa minulla oli Mauri Kunnaksen joulukalenteri, ja se oli kyllä hienompi kuin yksikään rupusuklaakalenteri. Paljon yksityiskohtia. Leikimme sillä kotona ”etsi kuvasta” -leikkiä.

17. Puuro

Teini-ikään asti meillä oli kotona puuropakko. Hilloa ei saanut laittaa sekaan. Eikä sokeria. Maitoa vain. No, viikonloppuisin taisimme saada puurolomaa, jos halusimme. Kasvaisin kuulemma isoksi ja vahvaksi puuron avulla. Muahahaa.

18. Nenäliina

Ei minulla ollut lapsena(kaan) erityislaatuista suhdetta yhteenkään nenäliinaan. Sellainen outolintu minä olin.

19. Kynsilakka

Ala-asteen loppupuolella innostuin kynsitaiteesta. Minulla oli 10-20 erilaista kynsilakkaa. Joskus kynteni olivat vaaleanvihreät, joskus -siniset. Joskus keskenään eri väriset. Jne. No, ehkä en muutenkaan tuolloin ollut mitenkään erityisen elegantti. Ei sillä, että nytkään välttämättä olisin.

20. Taulu

Ihailin isovanhemmillani olevaa aitoa Tove Janssonin taulua. T.J. oli piirtänyt sen isälleni pikaisesti jossain fanitapaamisessa joskus muinoin. Tai jotain.

21. Auto

Leikimme mummin kanssa taksileikkiä autotallissa mummin valkoisella kuplalla. Ratti kääntyi yhtään mihinkään varsin vaivalloisesti, eivätkä jalkani ylettäneet polkimille, ellen työntynyt aivan istuimen etureunalle vaikeaan asentoon. Ja työnnyinhän minä, tietysti.

22. Juliste

Jossakin varhaisnuoruuteni vaiheessa huoneeni seinillä oli aika monta julistetta. Ei niistä sitten sen enempää. Puolustaudun sillä, että tapetti nyt ainakin oli järkyttävän ruma.

23. Peli/leikki

En minä osaa tähän mitään yhtä tiettyä valita. Mutta voittehan vaikka lukea kohdan 21. uudestaan. Kyllä minä leikin ja pelasin kyllikseni, uskokaa pois.

24. Esiintyminen

Valmistimme joskus luokan kanssa semimusikaalin tarhaikäisille. Pieni pääsymaksukin kerättiin. Minä esitin muistaakseni jotakin peikon tapaista, joten tupeerasin ronskisti pitkän tukkani. Kaikki sujui ongelmitta siihen asti, kunnes hiukset piti jälleen saada harjattua lepotilaan. {Ai miten niin muka piti?} Tämän meemivastauksen perusteella minulla oli selvästi bad hair childhood.